Helsingin Sanomissa oli artikkeli, miten tietäminen ja tietämisen tunne ovat kaksi eri asiaa. Ihminen voi olla varma, että tietää, miten jokin asia on. Sitten kun meidän tulee käytännön tasolla kertoa esimerkiksi yhteiskunnallinen näkemys tai muu mielipide, huomaamme ettemme tiedäkään. Etenkin stressi- ja kiire tilanteessa ihminen olettaa asioita ja luulee tietävänsä. Puolustaakseen omaa mielipidettään kiivaammin, etenkin tulistuneena; ajaa vielä enemmän sisäistä illuusiota olettaen olevansa oikeassa. Tällöin helposti luulee ja ymmärtää asiat väärin. Tiedetään, että stressi muuttaa aivojen toimintaa ja kaikki, mitä ajattelemme ja tunnemme, on voimakasta sisäistä toimintaa. Tunteet antavat ajatukselle merkityksen. Tunteet ohjaavat kaikkea; toimintaa, päätöksentekoa, ajattelua, keskittymistä, viestintää ja muistia. Tunteet voivat ajaa usein harhaan. Nykyään tunneäly tunnistetaan yleisemmin ja tärkeäksi. Tunneäly on tunteiden lukutaito. Tunneälyä on luonnehdittu jopa enemmän tärkeäksi, kuin esimerkiksi älykkyysosamäärää. Sosioemotionaalista taitoa pyritään keskittämään myös kouluissa. Tutkimusten mukaan tunnetaitojen kehittäminen on tehokkain tapa vaikuttaa ihmisten yleiseen hyvinvointiin ja pärjäämiseen elämässä. Tunneälykkyyteen kuuluu tunteiden tunnistaminen, nimeäminen sekä ymmärtäminen. Tämän informaation hyödyntäminen  -  ajattelun tukena ja tunteiden hallinta, muodostavat tärkeän identiteettikartaston. Tunneäly vaikuttaa minäkuvaan, sekä sosiaaliseen tietoisuuteen ja niiden sosiaalisten tilanteiden hallintaan. 

Tunneälyn kehittämisen perusta on halu kehittyä sekä kyky rauhoittumiseen ja huomion  sisäisäänpäin kääntämiseen. Oleellista on, että parempi tunneäly antaa henkistä tasapainoa, jota voidaan kehittää. Tunneäly liittyy vahvasti stressinhallintaan, itsensä motivoimiseen ja empatian kokemiseen. Menetelmä on yksinkertaista ja parhaiten se tunnetaan terminä mindfulness. Tässä menetelmässä opetellaan nimenomaan rauhoittumista, sisäänpäin kääntymisen praktiikkaa sekä emotionaalisfyysistä läsnäoloa. Tietoisen läsnolon taidot antavat yksinkertaisen ymmärryksen asiaa kohtaan. Mindfulness-menetelmän avulla voitavan kehittää kaikkia tunneälyn alueita, sekä niiden takana olevaa kapasiteettia. Näitä valmiuksia ovat esimerkiksi: tunneherkkyys, kyky tuntea kaikenlaisia tunteita (myös itselleen vaikeita), etäisyyden ottaminen tunteista ja ajatuksista, sekä arvojen kirkastumiseen. Viimeinen siksi, että tunteiden heitellessä tai vihan noustessa arvot ovat sisäinen kompassi, joka auttaa toimimaan oikein vaikeissakin tilanteissa. Pysähtyminen ja avoin elämän tarkkailu ovat mindfulness-menetelmän päärooleja. Mindfulness kursseilla opetellaan ohjaamaan huomiota ja huomaamaan lukuiset positiiviset asiat. Ennen sitä opetellaan hiljentymistä, pysähtymistä tietoiseen läsnäoloon tässä hetkessä. Kursseilla kehitetään keskittymiskykyä kulloinkin käsillä olevan hetken tai tunteen tiedostamista ja hyväksyntää. Jokaiseen tunteeseen tai asiaan ei ole tarvetta reagoida. Useimmiten ennakkokäsityksemme ja valmiiksi integroidut tapamme suhtautua asioihin sekä tilanteisiin, häiritsee usein tulkintaamme ja selkeää havainnointia. Mindfulness suomeksi on hyväksytty tietoinen läsnäolo - menetelmä. Asiat ovat, niin kuin ne ovat; ilman siitä ongelman luomista. Ei, vaikka mieli yrittäisi viestittää muuta. 

Mindfulness kehittää itsetuntemusta ja impulssikontrollia. Tietoisen läsnäolon avulla voi oppia päästämään irti liiallisesta yrittämisestä ja ajattelemisesta, sekä lataamaan akkuja kiireen keskellä tehokkain tuloksin. Fyysisen hyvinvoinnin merkitys on ymmärretty pitkään kehityksemme aikajanassa. Nykyään huomio kiinnittyy entistä enemmän henkisen kehon osamme hyvinvoinnin työkaluihin. Molempia tulee ja voi harjoittaa. Henkisen harjoittelun tuloksia voinee nähdä nopeammin kuin esimerkiksi fyysisen harjoittelun tuottaman tuloksen pienemmässä ajassa. Päivittäisellä 5-8 viikon harjoittelulla huomaa eron, jopa muut ympärilläsi olevat ihmiset voivat huomata sen. Huomaat selkeämmin tunteita, tilanteita ja näet "kaukaa" muodostaen asiakokonaisuuksia; ongelmaratkaisun kannalta mittavassa määrässä. Olet paljon myönteisempi, rauhallisempi ja aiemmat elämää varjostaneet kiireentunteet, "tyhjyys" poistuu. Aivot eivät tuota enää vääriä hälytyksiä ja tunteita. Nukut paremmin, keskityt paremmin kaikkeen, mitä ikinä teet. 

kuva: ellit.fi.